Koko talotekniikka suunnittelusta toteutukseen, luotettavasti

Sähköautojen yleistyessä latausteknologioiden ymmärtämisestä on tullut entistä tärkeämpää etenkin taloyhtiöiden päättäjille. AC- ja DC-lataus viittaavat kahteen erilaiseen sähkövirtatyyppiin, joita käytetään sähköautojen lataamiseen.

AC eli vaihtovirta on sama sähkövirta, jota käytämme kodeissamme. Siinä sähkövirran suunta vaihtelee jaksollisesti, Suomessa 50 kertaa sekunnissa. DC eli tasavirta puolestaan kulkee vain yhteen suuntaan ja sitä käytetään esimerkiksi paristoissa ja akuissa.

Sähköautojen akkujen yleistyessä erityisesti taloyhtiöissä on kohdattu uusi haaste: miten tarjota toimivia, turvallisia ja kustannustehokkaita latausratkaisuja useille asukkaille. Sopivan latausteknologian valinta vaikuttaa sekä käyttäjäkokemukseen että kiinteistön sähköjärjestelmän toimintaan.

Mitä eroa on AC- ja DC-latauksella?

AC- ja DC-latauksen keskeinen ero liittyy siihen, missä vaiheessa sähkövirran muunnos tapahtuu. Sähköauton akku vaatii aina tasavirtaa, mutta lataustavat eroavat siinä, missä vaihtovirta muunnetaan tasavirraksi.

AC-latauksessa käytetään auton omaa sisäistä laturia (invertteri), joka muuntaa verkosta tulevan vaihtovirran tasavirraksi. Tämä sisäinen laturi rajoittaa latausnopeutta, sillä sen teho on tyypillisesti rajattu 3,7-22 kilowattiin autosta riippuen.

DC-latauksessa muunnos tehdään jo latausasemassa. Latausasema muuntaa verkkovirran tasavirraksi ja syöttää sen suoraan auton akkuun ohittaen auton oman laturin. Tämä mahdollistaa huomattavasti suuremmat lataustehot, jopa 350 kW.

Teknisesti ajateltuna AC-lataus käyttää yksinkertaisempaa teknologiaa ja on siksi edullisempi toteuttaa. DC-latausasemat ovat monimutkaisempia ja kalliimpia, mutta tarjoavat vastineeksi huomattavasti nopeamman latauksen.

Miten latausnopeus vaikuttaa valintaan AC- ja DC-latauksen välillä?

Latausnopeus on usein tärkein tekijä, kun valitaan AC- ja DC-latauksen välillä. AC-lataus tarjoaa tyypillisesti 3,7-22 kW tehon, mikä riittää hyvin yön yli tapahtuvaan lataukseen kotona tai työpäivän aikana tapahtuvaan lataukseen työpaikalla.

Käytännössä AC-latauksella auto latautuu noin 30-40 kilometriä tunnissa (11 kW teholla), mikä vastaa useimpien autoilijoiden päivittäistä ajotarvetta. Tämä tekee AC-latauksesta ihanteellisen ratkaisun taloyhtiöihin, missä autot ovat tyypillisesti pysäköitynä pidempiä aikoja.

DC-lataus eli pikalataus puolestaan tarjoaa 50-350 kW tehon, mikä mahdollistaa akun lataamisen 80% kapasiteettiin jopa 20-40 minuutissa. Tämä on erityisen hyödyllistä:

• Pitkillä matkoilla, kun tarvitaan nopeaa välilatausta
• Kauppakeskuksissa ja palvelukohteissa, missä pysähdysaika on lyhyt
• Ammattiliikenteessä, jossa auton pitää olla liikenteessä mahdollisimman paljon

DC-latauksen haittapuolena on sen korkea investointikustannus sekä suurempi sähköverkon kuormitus, minkä vuoksi se ei yleensä ole ensisijainen valinta taloyhtiöihin.

Mikä latausratkaisu sopii parhaiten taloyhtiöön?

Taloyhtiöissä AC-lataus on useimmiten optimaalinen valinta. Tähän on useita hyviä syitä:

AC-latausjärjestelmä on kustannustehokas sekä asentaa että ylläpitää. Järjestelmä voidaan yleensä mitoittaa olemassa olevan sähköliittymän puitteissa ilman kalliita sähköliittymän päivityksiä, kun käytetään älykästä kuormanhallintaa.

Älykäs kuormanhallinta mahdollistaa olemassa olevan sähkökapasiteetin tehokkaan jakamisen eri latauspisteiden välillä. Järjestelmä tunnistaa automaattisesti, kun kiinteistön muu sähkönkulutus laskee, ja ohjaa vapautuvan kapasiteetin autojen lataukseen.

Taloyhtiöissä autot ovat tyypillisesti pysäköitynä pitkiä aikoja, joten hitaampi AC-lataus on täysin riittävä päivittäiseen käyttöön. Järjestelmä voidaan myös helposti skaalata laajemmaksi tarpeen kasvaessa.

Me Watterilla tarjoamme taloyhtiöille kokonaisvaltaisia sähköautojen latausratkaisuja, jotka sisältävät kartoituksen, suunnittelun, asennuksen ja ylläpidon. Latausjärjestelmämme sisältävät älykkään kuormanhallinnan ja kulutuksen mittauksen, mikä mahdollistaa kustannusten oikeudenmukaisen jakamisen käyttäjien kesken. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous taloyhtiösi tarpeisiin räätälöidystä latausratkaisusta – autamme taloyhtiötäsi siirtymään sujuvasti sähköisen liikenteen aikakauteen.

Sähköauton latauksessa kWh ilmaisee, kuinka paljon sähköenergiaa siirtyy verkosta auton akkuun. Esimerkiksi jos auton akun kapasiteetti on 60 kWh, se voi teoriassa varastoida 60 kilowattituntia energiaa, mikä mahdollistaa tietyn ajomatkan.

Käytännön esimerkki selventää käsitettä: Tavallinen pienemmän kokoluokan sähköauto, kuten Nissan Leaf, voi sisältää noin 40 kWh akun, jolla pääsee noin 270 kilometriä. Tesla Model 3 Long Range -mallissa on puolestaan noin 75 kWh akku, jolla ajaa jopa 500 kilometriä.

Latausteho vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti kWh:t siirtyvät akkuun. Kotilaturilla (yleensä 3,7-11 kW) 40 kWh akun täyteen lataaminen vie noin 4-11 tuntia, kun taas pikalaturilla (50-150 kW) saman akun voi ladata 80% täyteen jopa 30-40 minuutissa. Taloyhtiöissä käytetään tyypillisesti 11-22 kW latureita, jotka tarjoavat kohtuullisen latausnopeuden.

Miten kWh vaikuttaa sähköauton latauskustannuksiin?

Latauskustannukset määräytyvät suoraan kulutettujen kilowattituntien ja sähkön hinnan perusteella. Kun tiedät sähköautosi akun koon kilowattitunteina ja sähkön hinnan (senttiä/kWh), voit laskea täyteen lataamisen kustannukset kertomalla nämä luvut keskenään.

Jos sähkön hinta on esimerkiksi 12 senttiä/kWh, 40 kWh akun lataaminen tyhjästä täyteen maksaa 4,80 euroa (40 kWh × 0,12 €/kWh). Suuremman, 75 kWh akun täyteen lataaminen maksaisi vastaavasti 9 euroa. Verrattuna polttomoottoriauton tankin täyttämiseen, joka voi maksaa 70-100 euroa, sähköauton lataaminen on huomattavasti edullisempaa.

Taloyhtiöissä asukkaiden henkilökohtaisen kulutuksen seuranta ja laskutus edellyttävät mittausjärjestelmää, joka rekisteröi jokaisen käyttäjän kuluttamat kilowattitunnit. Nykyaikaiset latausjärjestelmät mahdollistavat tarkan kulutuksen seurannan ja automatisoivat laskutuksen, mikä on tärkeää kustannusten oikeudenmukaisen jakamisen kannalta.

Miksi kuormanhallinta on tärkeää taloyhtiön sähköautolatauksessa?

Kuormanhallinta on välttämätön ominaisuus taloyhtiöiden latausjärjestelmissä, sillä se estää kiinteistön sähköverkon ylikuormittumisen. Ilman kuormanhallintaa usean sähköauton yhtäaikainen lataaminen voisi ylittää kiinteistön sähköliittymän kapasiteetin ja aiheuttaa sulakkeiden laukeamisen.

Dynaaminen kuormanhallinta seuraa reaaliaikaisesti kiinteistön kokonaissähkönkulutusta ja säätää automaattisesti lataustehojen jakautumista. Jos kiinteistössä on esimerkiksi 63 ampeerin pääsulake ja hetkellinen kuormitus on korkea, järjestelmä vähentää automaattisesti lataustehoa varmistaen, että kokonaiskuormitus pysyy turvallisissa rajoissa.

Tämä mahdollistaa useamman auton lataamisen samanaikaisesti ilman kalliita sähköliittymän päivityksiä. Älykkäät latausjärjestelmät voivat myös priorisoida latausta käyttäjien tarpeiden mukaan tai ajoittaa latauksen edullisemman sähkön hinnan aikaan, mikä tuo lisäsäästöjä taloyhtiölle ja asukkaille.

Yhteenveto: Laadukas latausjärjestelmä on taloyhtiön investointi tulevaisuuteen

Kilowattitunnit ovat keskeinen mittayksikkö sähköautojen latauksessa, joka määrittää sekä akun kapasiteetin että latauskustannukset. Taloyhtiöissä toimiva latausjärjestelmä edellyttää tehokasta kuormanhallintaa, tarkkaa kulutuksen mittausta ja helppoa laskutusta.

Watter tarjoaa taloyhtiöille räätälöityjä latausratkaisuja, jotka huomioivat kiinteistön sähköverkon rajoitukset ja asukkaiden tarpeet. Asiantuntijamme auttavat sopivan järjestelmän valinnassa, joka on laajennettavissa tulevaisuuden tarpeisiin ja sisältää älykkään kuormanhallinnan.

Tarjoamme kattavat palvelut aina suunnittelusta asennukseen ja käyttöönottoon. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous taloyhtiöllesi sopivasta latausjärjestelmästä – autamme varmistamaan, että taloyhtiösi on valmis sähköautoilun kasvavaan suosioon.

Sähköauton latausasema on erityisesti sähköautojen lataamiseen suunniteltu laite, joka eroaa merkittävästi tavallisesta pistorasiasta. Se on kiinteästi asennettava sähkötekninen järjestelmä, joka takaa turvallisen ja tehokkaan latauksen sähköajoneuvoille.

Latausasemat voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: seinäasennettavat (wallbox), pylväsasennettavat ja latausasemat integroidulla kaapelilla. Taloyhtiöissä yleisimpiä ovat seinäasennettavat mallit, jotka voidaan asentaa pysäköintihalleihin tai ulkoseiniin.

Tavallisista pistorasioista latausasemat eroavat tehon, turvallisuuden ja toiminnallisuuden osalta. Latausasemat tarjoavat suuremman tehon (yleensä 3,7-22 kW), sisältävät erityiset suojalaitteet ylikuormitusta vastaan ja mahdollistavat latauksen älykkään hallinnan. Lisäksi ne sisältävät tiedonsiirtoyhteyden auton kanssa, mikä varmistaa latauksen turvallisuuden ja mahdollistaa virrankulutuksen mittaamisen.

Miten sähköauton latausasema toimii?

Sähköauton latausasema muuntaa verkkovirran auton akustolle sopivaksi tasavirraksi tai vaihtojännitteeksi. Latausasema kommunikoi ajoneuvon kanssa digitaalisen protokollan avulla varmistaen, että lataus tapahtuu turvallisesti ja optimaalisella teholla.

Latausteho ilmoitetaan kilowatteina (kW) ja se määrittää, kuinka nopeasti auto latautuu. Yleisimmät lataustehot taloyhtiöissä ovat:

• Hidas lataus (2,3-3,7 kW): Sopii yön yli lataukseen
• Keskinopea lataus (7,4-11 kW): Tavallisimmat taloyhtiöratkaisut
• Nopea lataus (22 kW): Tehokkaampi ratkaisu, vaatii kolmivaihevirran

Latauksen nopeus riippuu myös auton omasta latausyksiköstä ja akun kunnosta. Esimerkiksi 40 kWh akulla varustettu sähköauto latautuu tyhjästä täyteen noin 4 tunnissa 11 kW laturilla. Älykkäät latausasemat voivat säätää lataustehoa dynaamisesti kiinteistön muun kulutuksen mukaan, jolloin vältetään sähköverkon ylikuormitus.

Mitä tulee huomioida taloyhtiön latausaseman valinnassa?

Taloyhtiön latausaseman valinnassa keskeisintä on huomioida kiinteistön nykyinen sähkökapasiteetti ja kuinka monta latausasemaa sen tulee palvella. Dynaaminen kuormanhallinta on lähes välttämätön ominaisuus taloyhtiöratkaisuissa, sillä se estää kiinteistön sähköjärjestelmän ylikuormittumisen jakamalla käytettävissä olevan tehon älykkäästi eri latauspisteiden välillä.

Valinnassa tulee huomioida myös:

• Skaalautuvuus – mahdollisuus lisätä latauspisteitä tulevaisuudessa
• Käyttäjäkohtainen mittaus ja laskutus
• Etähallinta ja vikatilanteista ilmoittaminen
• Järjestelmän huolto- ja ylläpitokustannukset

Taloyhtiöiden kannattaa hyödyntää saatavilla olevia tukimuotoja, kuten ARA:n latausinfratukea, joka voi kattaa jopa 35% kustannuksista. Päätöksentekoprosessi alkaa yleensä kartoituksella, jonka jälkeen hallitus esittää ratkaisuvaihtoehdot yhtiökokoukselle.

Miten latausasema asennetaan taloyhtiöön?

Latausaseman asennus taloyhtiöön alkaa sähkösuunnittelulla, jossa kartoitetaan kiinteistön sähköjärjestelmän kapasiteetti ja mahdolliset muutostarpeet. Ammattitaitoinen sähkösuunnittelu on onnistuneen latausjärjestelmän perusta, sillä siinä määritellään tarvittavat sähkökeskusmuutokset, kaapeloinnit ja suojalaitteet.

Asennusprosessin päävaiheet ovat:

1. Kiinteistön sähköjärjestelmän kartoitus
2. Sähkösuunnitelman laatiminen
3. Tarvittavien lupien hankinta (rakennuslupa tai toimenpideilmoitus)
4. Sähkökeskusten muutostyöt ja kaapelointi
5. Latausasemien asennus ja käyttöönotto

Kustannukset vaihtelevat merkittävästi kiinteistön nykyisen sähköjärjestelmän ja asennettavien latauspisteiden määrän mukaan. Perusasennuksen kustannukset alkavat noin 1000 eurosta latauspisteeltä, mutta suuremmat sähköjärjestelmän muutostyöt voivat nostaa kokonaiskustannuksia huomattavasti.

Latausjärjestelmän ylläpito vaatii säännöllistä huoltoa, joka kannattaa sisällyttää taloyhtiön huoltosopimukseen. Käyttäjien opastus järjestelmän käyttöön on tärkeää sujuvan toiminnan varmistamiseksi.

Tarvitsetko apua taloyhtiösi latausratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa? Watter tarjoaa kokonaisvaltaisia sähköautojen latausratkaisuja taloyhtiöille, sisältäen kartoituksen, suunnittelun, asennuksen ja huollon. Autamme myös tukihakemusten laatimisessa ja tarjoamme aina taloyhtiön tarpeisiin räätälöidyn ratkaisun. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous – autamme taloyhtiötäsi siirtymään sujuvasti sähköisen liikenteen aikakauteen!

LVI-suunnitelma koostuu useista teknisistä piirustuksista ja asiakirjoista, jotka määrittelevät rakennuksen lämmitys-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmien toteutuksen. Suunnitelma sisältää pohjapiirustukset, joissa esitetään putkistojen, kanavien ja laitteiden sijainnit, sekä kytkentäkaaviot, mitoituslaskelmat ja työselostukset.

LVI-suunnitelman merkitys rakennusprojektin onnistumiselle on kiistaton. Huolellisesti laadittu suunnitelma takaa, että rakennuksen sisäilman laatu on hyvä, lämmitys toimii tehokkaasti ja vesihuolto on turvallinen. Lisäksi suunnitelma varmistaa, että järjestelmät ovat energiatehokkaita ja täyttävät nykyiset rakentamismääräykset.

Ilman kunnollista LVI-suunnitelmaa rakennusprojekti voi kohdata merkittäviä ongelmia: järjestelmien yhteensovittaminen voi epäonnistua, energiatehokkuus jäädä heikoksi tai pahimmillaan rakennukseen voi syntyä kosteus- ja homeongelmia. Hyvin suunniteltu LVI-järjestelmä puolestaan säästää pitkällä aikavälillä sekä energiakustannuksissa että huoltokuluissa.

Kuka on pätevä tekemään LVI-suunnitelman?

LVI-suunnitelman voi Suomessa tehdä vain pätevöitynyt LVI-suunnittelija, jonka osaaminen vastaa rakennushankkeen vaativuusluokkaa. Suunnittelijoiden pätevyysvaatimukset on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä ympäristöministeriön ohjeissa.

LVI-suunnittelijat jaetaan pätevyysluokkiin rakennushankkeen vaativuuden mukaan: tavanomainen, vaativa ja poikkeuksellisen vaativa. Tavanomaisen hankkeen LVI-suunnittelijalla tulee olla vähintään LVI-teknikon tai -insinöörin koulutus ja riittävä työkokemus. Vaativammissa hankkeissa vaaditaan korkeampaa koulutusta, kuten insinööri (AMK) tai diplomi-insinööri, sekä laajempaa työkokemusta vastaavista projekteista.

Pätevyyden varmistamiseksi suunnittelijat voivat hakea FISE-pätevyyttä, joka on rakennusalan henkilöpätevyyksien toteamisjärjestelmä. FISE ylläpitää rekisteriä päteviksi todetuista suunnittelijoista, mikä helpottaa sopivan suunnittelijan löytämistä eri vaativuusluokan hankkeisiin.

Miten LVI-suunnitteluprosessi etenee?

LVI-suunnitteluprosessi alkaa tarveselvityksellä, jossa kartoitetaan rakennuksen käyttötarkoitus ja asetetaan tavoitteet sisäilmastolle, energiatehokkuudelle ja muille LVI-teknisille järjestelmille. Tämän jälkeen siirrytään hankesuunnitteluun, jossa määritellään hankkeen laajuus, budjetti ja aikataulu.

Luonnossuunnitteluvaiheessa LVI-suunnittelija hahmottelee erilaisia teknisiä ratkaisuvaihtoehtoja ja arvioi niiden kustannuksia ja toteutettavuutta. Tässä vaiheessa tehdään tiivistä yhteistyötä arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan kanssa, jotta järjestelmät sopivat saumattomasti rakennuksen arkkitehtuuriin ja rakenteisiin.

Toteutussuunnitteluvaiheessa laaditaan yksityiskohtaiset tekniset piirustukset, joiden perusteella urakoitsijat voivat toteuttaa järjestelmät. Tähän sisältyvät tarkat mitoitukset, laitevalinnat ja työselostukset. Rakennusvaiheen aikana LVI-suunnittelija usein osallistuu työmaakokouksiin ja valvoo, että toteutus vastaa suunnitelmia.

Suunnitteluprosessin viimeinen vaihe on käyttöönotto, jossa järjestelmät säädetään, testataan ja dokumentoidaan. LVI-suunnittelija laatii myös käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka ovat olennainen osa rakennuksen huoltokirjaa.

Mistä löytää luotettavan LVI-suunnittelijan?

Luotettavan LVI-suunnittelijan löytäminen on keskeistä rakennusprojektin onnistumiselle. Suunnittelijaa kannattaa etsiä ammatillisten verkostojen kautta, kuten LVI-talotekniikkateollisuus ry:n tai FISE:n rekisteristä. Myös kokemukset aiemmista projekteista ja suosittelut ovat arvokkaita tietolähteitä.

Valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota suunnittelijan pätevyyteen, kokemukseen vastaavista projekteista ja referensseihin. Hyvä LVI-suunnittelija ymmärtää myös energiatehokkuuden merkityksen ja tuntee uusimmat rakentamismääräykset perusteellisesti.

Monet HVAC-asennusyritykset tekevät yhteistyötä luotettavien LVI-suunnittelijoiden kanssa tai tarjoavat suunnittelupalveluja osana kokonaisratkaisujaan. Tällainen yhteistyö voi sujuvoittaa prosessia, kun suunnittelu ja toteutus ovat saman katon alla.

Me Watterilla tarjoamme LVI- ja sähköasennuksia pientaloihin, pienkerrostaloihin, rivitaloihin sekä toimitiloihin. Palveluumme kuuluu sähkösuunnittelu ja LVI-suunnittelun ohjaus. LVI-suunnittelun toteuttaa pitkäaikainen kumppanimme meidän ohjauksessamme, mikä takaa suunnitelmien ja toteutuksen saumattoman yhteensopivuuden. Jos tarvitset luotettavaa kumppania rakennusprojektiisi, ota yhteyttä ja pyydä tarjous palveluistamme.